”Asiat eivät ole niin huonosti miltä ne näyttävät, vaan ne
ovat vieläkin huonommin”, vastasi eräs kuuntelija, kun kysyin mitä on myönteinen
ajattelu ensimmäisessä pitämässäni luennossa myönteisestä ajattelusta. Toinen
tapaus sattui Pudasjärven markkinoilla, kun olin myymässä Positiivareiden
myönteisen ajattelun kirjoja ja kortteja. Ihmettelin, että miksiköhän nämä
tuotteet eivät mene kovin hyvin kaupaksi. Sitten huomasin viereisessä pöydässä
myytävän paitoja, joissa luki: ”Positiivisuus on perseestä.”
Monella on väärä kuva positiivisesta ajattelusta. Jonkun
mielestä se tarkoittaa jatkuvaa hymyilemistä, toisen mielestä negatiiviset tunteet
pitää tukahduttaa, olla toisille mieliksi ja esittää, että kaikki on hyvin.
Positiivisesti ajatteleva ihminen näkee ongelmat
mahdollisuuksina ja negatiivisesti ajatteleva näkee mahdollisuudet ongelmina.
Eli positiivisesti ajatteleva ymmärtää negatiivisten
tunteiden viestin ja alkaa tehdä jotain myönteistä asian ratkaisemiseksi.
Positiivisuus on siis työkalu, ei tunnetila. Positiivisuus-työkalun avulla voi
esim. tarkastella itseään ja asioita myönteisellä tavalla ulkopuolisin silmin
kuten:
- Nähdä asiat uudesta näkökulmasta
- Hyväksyä itsensä negatiivisine tunteineen ottaen kuitenkin vastuun
omasta reagointitavasta
1. Mitä hyvää asiassa on?
2. Voiko olla mahdollista, että asia koituukin hyväksi kokonaisuuden kannalta?
3. Voinko tehdä jotain asian etenemiseksi parempan suuntaan?
4. Voinko oppia asiasta jotain?
5. Olenko kehittynyt ihmisenä tilanteen myötä?
6. Voiko tilanteen reagoimiseen olla syynä jokin aikaisempi menneisyyden trauma?
7. Voinko katsoa asiaa huumorin silmin?
Nähdä ongelma mahdollisuutena:
1. ...löytää asiasta jotain hyvää
2. ...luottaa siihen, että asia on hyvä kokonaisuuden kannalta
3. ...tehdä jotain asian etenemiseksi parempaan suuntaan
4. ...oppia asiasta
5. ...kehittyä ihmisenä
6. ...olla reagoimatta totutulla tavalla
7. ...tarkastella asiaa huumorin silmin
8. ...luopua ennakkoluuloista
Me olemme vastuussa vain itsellemme emme kenellekään
toiselle!
Oma hyvinvointimme on pitkälti riippuvainen omasta
näkökannastamme asioihin, eli onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi.
Olen opiskellut tohtori Viktor Franklin logoterapiaa. Sen
mukaan ihminen on fyysinen, psyykkinen ja henkinen kokonaisuus. Jos meillä
olisi vain fyysinen ja psyykkinen puoli, niin olisimme olosuhteiden uhreja.
Henkinen puolemme mahdollistaa meidän tarkastella itseämme ulkopuolisin silmin
ja on täysin vapaa ulkopuolisista olosuhteista. Positiivisuus-työkalu kuuluu
henkiseen aarrearkkuumme. Sen avulla meillä on aina vapaus valita myönteinen
asenne.
En väitä, että positiivisesti ajatteleminen olisi helppoa.
Ei ole minullekaan. Mutta pyrin ainakin siihen, että päivästä yli puolet olisin
positiivisessa tunnetilassa.
Tässä hetkessä ei ole ongelmia. On vain tilanteita, jotka
vaativat toimenpiteitä tai ne on hyväksyttävä sellaisinaan.
Eli asiat eivät ole niin huonosti miltä ne näyttävät, vaan
ne ovat niin hyvin, miten itse olet valinnut nähdä ne!